Osa 1: Punapää muuttaa kaupunkiin

Tässä näette Gis.. Giselle! Lopeta se perhosten rääkkääminen ja katso kameraan, kiitos..

Siis, tässä näette Giselle Harwoodin, joka on perhetavoitteinen nuori neiti, luonteeltaan aika ujo, huumorintajuinen, hieman vakava, suht siisti ja hyvin kiltti. Hän pitää taiteellisista miehistä, jotka ovat taitureita myös patojen ja kattiloiden äärellä. Hygienian laiminlyöntiä, eli toisinsanoen löyhkää nainen inhoaa.

LC:n aloittajien tie on usein kivinen. Tällaisen pienen mökin neito sai asuttavakseen. En näytä pohjapiirrosta, se on liian surkea näytettäväksi. Kerrottakoon sen verran, että wc on talon takana ja keittiö sivulla.
Tuttu näky, kukas muu kuin Rod Humble, pelottava tyyppi, sanokaa minun sanoneen. Tuskin tarvitsee mainita että, miehen tuoma tietokone myytiin heti ja ihan mukavat rahat siitä saikin.
Seuraavaksi tulivat naapurit, nuo ainainen riesa. Eririkkaan hirvitys ja rouva Ratakka häädettiin heti ystävällisesti pois.
Kaarle Janatuinen vaikutti Gissesstä mukavalta tyypiltä, ainakin siihen asti kunnes tämä keski-ikää lähentelevä mies kertoi asuvansa yhä äitinsä luona. Mies ajettiinkin nopeasti pois kiireeseen vedoten.
Gisellelle kiire tarkoittaa nähtävästi lukemista, hän onkin oikea lukutoukka. Muutamia taitopisteitä opittiin heti.Seuraavaksi nuori nainen päätti etsiä töitä. Niitä löytyikin tanssiuralta. Työpaikkaa juhlistettiin täyttämällä ristikkoa.Pitihän ulkosuihkukin testata.
"OMG, se on alasti!" kauhisteli ohikulkeva teini. Hei, yleensähän suihkussa ollaan vaatteet päällä vai? Ja minkäs teet kun ei ole sisällä tilaa suihkulle..

Seuraavaksi sankarittaremme päätti lähteä miesmetsälle. Monia komeita yksilöitä löytyikin, muttei yhtään joka olisi kelvannut. Giselle oli ikuinen romantikko, joka ei tyytynyt keneen tahansa kaksilahkeiseen.
Kaupungilla hiippailtiin vielä myöhään yölläkin. "Ööö, jos sitten menisi tuonne yökerhoon..?" pohti Gisse.
Kun paikalla oli kerran valokuvausautomaatti, niin pitihän sitä testata :)

Hyviä kuvia tulikin (rakastan noita ilmeitä, Gisse on suloinen)

Seuraavaksi mentiin joraamaan paikallisen komistuksen seuraksi. Hauskaa näytti olevan.

"Grauhh, soot kuuma pakkaus.." Älä luulekaan, senkin pervo kravattipelle! Ikääkin on varmana liikaa..
Aamuyöstä olikin hyvä kellahtaa omaan sänkyyn..”Tuhma lintu, älä vie minun siemeniä..”Okei, asia harvinaisen selvä :P

Aamulla Giselle ryntäsi lukemaan, niin tyypillistä. Mutta kauaa ei neito ehtinyt mielipuuhaansa harrastaa sillä kimppakyyti saapui.

Potkut tuli, minä pöhkö laitoin sen aerobic tunnille kipeällä nilkalla :/
Meillä ei pienistä välitetä, eikun uutta työtä kehiin, tällä kertaa neitokaisemme sai paikan lääketiedeuralta.
Ja uutta työtä varten piti treenata, joten Giselle hankki itselleen kuntopyörän ja alkoi polkemaan ahkerasti.Heti seuraavana päivänä tulikin ylennys.
Töistä Giselleä seurasi työkaveri, joka mokoma tuli jopa tirkistelemään kun nainen kävi suihkussa.
Ja kun Giselle hyvästeli tirkistelijän, tämä suuteli häntä. Eivät edes flirttailleet kertaakaan, jotain vetovoimaa kai :P Mutta en minä tuotakaan halua mieheksi. Sinä mokoma vastasit suudelmaan, olisit tehnyt kunnon bitchsläpin! Liian kiltti on liian kiltti, vaikka voissa paistaisi -__-
Okei, ehkä Gisse on vaan niin kiltin ja avuttoman näköinen, että miehet haluaa suudella sitä O_O Noillakaan ei mitään ystävyyttä suurempaa, eikä varsinkaan ihastusta, ei edes flirttiä.
Tämän kaunistuksen numero meni muistiin tulevia lapsosia ajatellen.

Giselle tapasi käydä ravintolassa kun rahaa riitti. Tarjoilija usein sattui olemaan yli-innokas pölöttäjä. ”Ööö joo, ihan kiva mutta saisinko tehdä tilauksen?”
Kerran ravintolan ulkopuolelle lensi noita, paha sellainen.
Neitokainen ei olisi uskaltanut käydä tervehtimässä tätä, mutta pitihän numero saada. "Syökö se minut?" Tuntui nainen ajattelevan.
Ei syönyt, vaan paljastui ihan hyväksi tyypiksi, numerokin saatiin mukaan, jos vaikka joku suvusta haluaa joskus ryhtyä noidaksi.Ja tämän kaunistuksen numerokin saatiin ennen lähtöäÖööö, Gisse? Mitä teet? Aijaa, nyt äkkäsin, kaivat kuoppaa pihallesi, yöllä ja univaatteilla. nerokasta, kerrassaan..

Pian pitikin rientää töihin, nimittäin neitokaisemme sattui oleman yövuorossa.

Sillävälin kun nainen oli töissä, taloa hieman paranneltiin. Parempi näin, eikös? Ihan mukavan tilava.
Mistä näitä kauniita simejä oikein tulee ja etenkin töissäoloaikana?
Vihaan sinua, vihaanvihaanvihaan.. *ärinää* Lopeta kuopan kaivaminen hyvän sään aikana, senkin rakki! Tärvelet pihan.
Sinäkin Brutukseni.. "Apua, vettä, kastun, sulan!" -__-"

Giselle oli löytänyt itselleen hyvää seuraa, jota oli tapaillut jo jonkin aikaa. Hyvä seura totteli nimeä Simppa. Nämä kaksi tulivat toimeen mainiosti."Sinulla on minun mielestäni todella kauniit silmät.." Mies leperteli ja Giselle oli myyty. "Sinullakin.." hän vastasi ujosti.

Simppa antoi mieluusti Gisellelle selkähierontaa. Molemmat pitivät toisistaan kovasti ja molemmat olivat pohjimmiltaan hyvin ujoja, eivät uskaltaneet edes suudella vielä.Tämän näköinen on Simppa. Myöntäkää pois, suloinen omalla persoonallisella tavallaan <3>

Eräänä aamuna Giselle tunsi itsensä sairaaksi. Niinpä hän soitti töihin ja ilmoitti olevansa poissa kunnes paranee.

Aamun mittaan naiselle ilmaantui kova yskä ja olo oli muutenkin heikko. Flunssa oli saanut itselleen jälleen yhden uhrin.

Aamupäivällä Gisellen olo oli heikko, eikä hän jaksanut tehdä muuta kuin maata sohvalla. Kuumettakin oli jo. Nälkä kurni vatsassa mutta ruokahalua ei ollut, eikä huvittanut tehdä syötävää.

Ovikellon soiminen keskeytti naisen lepäilyt ja Giselle raahautui ovelle univaatteissaan. Oven takana seisoi kukas muu kuin Simppa. Giselle päästi miehen sisään.

"Hei kulta. Mitä sinä vielä tähän aikaan olet pyjamassa?" mies kysyi ja ennen kuin Giselle ehti vastata, Simppa silitti hänen poskeaan. "Sinähän olet ihan tulikuuma. Oletko kipeä?" Mies kysyi huolestuneena. "Ei minulla hätää ole, pieni flunssa vain." Giselle vakuutteli.

"Oletko vielä syönyt mitään?" Simppa jatkoi huolehtimistaan. "En minä ole mitään jaksanut laittaa, kun.." Gisellen lause katkesi yskänpuuskaan. Simppa katsoi häntä hieman huolestuneen näköisenä. "Mene lepäämään vähäksi aikaa, minä laitan sinulle syötävää." hän sanoi, eikä Giselle kieltäytynyt, nyökkäsi vain uupuneena. Nainen oli jo tottunut siihen että mies oli kuin kotonaan hänen luonaan, eikä pannut ollenkaan pahakseen, päinvastoin. Oli se välillä ihanaa kun joku huolehti.

Simppa istui Gisellen vuoteen laidalla silittäen tämän hiuksia ja siirtäen niitä hellästi pois kuumeiselta otsalta. Kun nainen oli nukahtanut, Simppa hiipi keittiöön, laittaen oven hiljaa kiinni perässään.

Giselle heräsi herkulliseen tuoksuun ja käveli keittiöön haukotellen hieman. "Hei rakas." Simppa sanoi. "Hei. Tuoksuupa hyvältä, ainakin niin päättelisin. En haista kunnolla." Giselle naurahti. "Laiton räiskäleitä. Mutta ennen kuin syöt, tule tänne, minulla on asiaa." mies sanoi hymyillen ja Giselle käveli hänen luokseen. (Älkä olko huomaavinanne kattoa)

"Sinä olet minusta kaunein ja ihanin nainen koko maailmassa, vaikka olemmekin tunteneet vasta vähän aikaa ja emmekä ole koskaan edes suudelleet.." mies sanoi ja veti hellästi Gisellen kasvoja omiaan kohti. "Et kai sinä aio suudella? Et sinä voi, voit vaikka saada tämän flunssan." Giselle esteli, mutta ei vastustellut muuten. "Tiedät millä alalla minä olen, mitä minä flunssasta tai parista? Jos niin käy, niiskutetaan yhdessä." Simppa naurahti. "Ja arvaa mitä?"

"Minä rakastan sinua Giselle." Mies sanoi ja painoi huulensa naisen huulille. Giselle vastasi suudelmaan empimättä ja tiesi silloin että oli löytänyt itselleen sen oikean.